AL-Sudok

Päijännetalo Suomen vapaa-ajan kalastusmuseo sijaitsee Asikkalassa Vääksyn kanavalla. Esillä on koko vapakalastuksen historia puukoukusta Rapalaan. Päijänne-näyttelyssä esitellään Päijänteen synty ja merkitys jääkaudelta Päijänne-tunneliin. Talon toisessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden osasto. Opastettuja retkiä järjestetään mm. Päijänteen kansallispuistoon ja Kelvenne-saareen. Avoinna kesä-aikaan päivittäin klo 10 -18. Puh (03) 8886680, 044-7780701 www.paijannetalo.net Matkailuinfo toimii Päijänne-talossa.
	Vääksyn kanava (Vesijärven kanava) Vääksyn kanavahanke oli vireillä jo 1850–luvulla. Keisarin hallinnon mielestä kanava oli tarpeeton, koska Vesijärven eteläpäässä ei ollut mitään kanavaa tarvitsevaa liiketoimintaa. Lahden asukasluku oli tuolloin noin 200 ja kaikki liiketoiminta keskittyi Päijänteen eteläpäässä sijaitsevaan Anianpeltoon. Sieltä vesiteitse tulleet tavarat rahdattiin hevosilla Porvooseen. Vihdoin vuonna 1868 päästiin kanavan rakennustöihin. Töissä oli parhaimmillaan noin 400 miestä ja toistasataa hevosta. Kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909 – 1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista.
Kalkkisten kanava Päijänteen vedet laskevat Ruotsalainen-järveen ja siitä edelleen Kymijokeen Kalkkisten kosken kautta. Reitin kanavoinnista ehdittiin tehdä useita anomuksia, ennen kuin keisari hyväksyi senaatin puoltaman hankkeen määrärahoineen vuonna 1875 . Senaatti puolsi hanketta, koska Vesijärven kanavan liikenne oli alkanut vilkkaana ja uusi kanava helpottaisi puun uittoa Kymijoelle. Kanavan rakentaminen alkoi vuonna 1875. Kanava avattiin liikenteelle syksyllä 1878. Sulku tehtiin samalla tekniikalla kuin muutamaa vuotta aikaisemmin valmistuneessa Vesijärven kanavassa. Myös sulun koko oli täsmälleen sama kuin Vesijärven kanavassa. www.kalkkistenkanava
	Pulkkilanharju Pulkkilanharju on kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harju Päijänteen poikki. Harju on muodostunut jääkauden vaikutuksesta syntyneistä saarista; saarijono on nykyään yhdistetty Karisalmen ja Käkisalmen silloilla. Erityisesti Karisalmen sillan tienoo on valtakunnallisesti merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka. Pulkkilanharju kuuluu vuonna 1993 perustettuun Päijänteen kansallispuistoon. Auto- tai pyörämatka Päijänteen yli Pulkkilanharjua pitkin on yhtä juhlaa. Kansallispuiston maisemat ovat henkeä salpaavia. Jo vuonna 1775 silloinen Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III vieraillessaan Asikkalassa ja Pulkkilanharjulla ihastui näkymiin siinä määrin, että päätti perustaa paikalle Kukonharjun kaupungin. Onneksi hämäläinen hitautemme tuli esteeksi suunnitelmalle. Pulkkilanharju on eittämättä suomalaista kansallismaisemaa parhaimmillaan.
Asikkalan miljoonan tiilen kirkko Asikkalan toinen, nykyinen kirkko valmistui vuonna 1880. Kirkon suunnittelija, arkkitehti Georg Wilenius valitsi kirkon paikaksi Makasiininmäen, josta kirkko näkyy mahdollisimman moneen Asikkalan kylään. Kun 1600-luvulla rakennettu puinen barokin tyyliin rakennettu kirkko oli käynyt ahtaaksi, uusi kirkko suunniteltiin niin suureksi, että kaikki halukkaat mahtuivat yhtäaikaa sanan ääreen. Istumapaikkoja varattiin 1200 hengelle ja kirkon sisäkorkeudeksi tuli 16 metriä. Tiilet valmistettiin lähellä Pulkkilan kylässä ja niitä tarvittiin kirkon rakentamiseen miljoona kappaletta. Kirkon tornin risti kohoaa 54 metrin korkeuteen ja on ollut tärkeä suuntamerkki kirkkoon tuleville seurakuntalaisille. Katso >> Asikkalan kirkot
www.marttilantila.com	Marttilan tila, Kalkkinen Marttilassa Sinua odottavat valintasi mukaan herkullinen lounas/päivällinen romanttisessa maalaistalossa, saunailta Päijänteen rannalla tilavassa hirsisaunassamme tai rentouttavat löylyt savusaunassa. Saunomisen lomassa on hauska pulahtaa tai viipyä pitempääkin kuumakylpyaltaassamme, vaikka ulkona paukkuisi 30 asteen pakkanen. Kehonlämpöisessä vedessä tähtitaivaan loisteessa voit siemailla drinkkiä kelluvalta tarjottimelta, kokeile vaikka! Ennen kotimatkaa kannattaa piipahtaa monipuolisessa lahjatavaranäyttelyssämme. Siellä on monenlaisia tavaroita, joilla voit ilahduttaa liikekumppaniasi, ystävääsi, sukulaistasi, naapuriasi ja ihan ketä tahansa, sillä lahja on ilo antaa ja saada.

	Danielson-Kalmarin huvila Johan Richard Danielson-Kalmari (1853 - 1933) oli oman aikakautensa johtava historiantutkija, poliitikko ja valtiomies. Johan Richard osti vuonna 1892 tämän uusrenesanssityylisen huvilan ja antoi sille nimen Suviranta. Asikkalan kunta osti huvilan Danielson-Kalmarin perikunnalta 1986. Samana vuonna rakennus kunnostettiin ympärivuotiseen käyttöön. Nykyisin rakennus toimii historiallisten seminaarien, perhetapahtumien ja erilaisten näyttelyiden pitopaikkana.
Taidevintti Kanavatie 17, 17200 Vääksy Asikkalan Taiteilijaseuran vuonna 1999 kunnostama erinomainen näyttelytila. Taiteilijaseuran oma taidenäyttely 1.6. - 31.7.2010. Mukana useita taiteilijoita. Avoinna kesäisin ti - su klo 12 - 18. http://taidevintti.suntuubi.com
	Vääksyn mylly Vääksyn mylly on harjoittanut perinteistä myllytoimintaa jo kuutisenkymmentä vuotta. Tämä mylly on yksi harvoista vielä toimivista ja hyvin menestyvistä kylämyllyistä. Myllytuoreet tuotteet ilman lisäaineita edullisesti myllypuodista. Puoti on avoinna ma - pe klo 7-16. Myllytie 3, 17200 VÄÄKSY, Puh (03) 7661224 www.vaaksynmylly.fi
Vesimylly- ja sähkölaitosmuseo Myllymuseon tekee ainutlaatuiseksi se, että siellä voit nähdä kaiken toimivana. Näet, kuinka vesivoima pyörittää myllynkiviä ja jyvät jauhaantuvat jauhoiksi. Myös sähkölaitosmuseo toimii rakennuksessa. Kesäisin siellä vierailee yli viisituhatta kävijää. Museo on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 12 – 18. Ryhmille myös sopimuksen mukaan. Puh 040-8465326, (03) 7660860. LAURIN PATSAS Rapala Oy:n perustajan Lauri Rapalan (1905-1974) patsas sijaitsee joen toisella puollella museon läheisyydessä. (Kuvanveistäjä Toivo Pelkonen 1989)
	Säästöpankkitalo Tämän jyhkeän rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren (1900-1952). Säästöpankkitalo valmistui vuonna 1951. Lindegrenin merkittävin työ on Helsingin olympiastadion. Varkauden urheilukeskuksen suunnittelusta hän sai kultamitalin Lontoon olympialaisissa 1948.